Kuvia liikuntatunneilta

Frisbeen heittoharjoituksia Mikindanissa

Likonden koulun pihalta

Alkulämmittelyä vain 99 oppilaan kanssa

Ohjeita kuuntelemassa

Terveyskasvatusta tunnin päätteeksi

Voimistelukoulu

Maaliskuun alussa sain vihdoinkin kuulla, että voimisteluryhmä olisi valmiina. Sovimme että koulu pidettäisiin opettajakoulun jalkapallokentällä. Itselläni ensimmäisenä kävi mielessä, että mitäköhän sitä oikein keksii kun on itse tottunut jo pienestä lähtien, että on mattoja, ponnistulautoja ja rekkejä aina paikallaan. Nyt minulla oli käytettävänä vain maakenttä ja mielikuvitus. Samalla mietitytti myös väheinen swahilin kielitaitoni sillä nyt minulla ei olisi mukana avustajaa.

Ligulan voimistelijat

Kerhossa on parisenkymmentä lasta, josta puolet on poikia ja puolet on tyttöjä. Ensimmäisellä kerralla kaikilla tytöillä oli hameet niin kuin täällä yleensä on tapana. Alkuveryttelynä pelaamme erilaisia leikkejä, hippoja, maa-meri-laivaa jne. Lapsien ikä pyörii noin 10 vuoden paikkeilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä on melko suuri. Tyttöjen paikkahan on olla kotona auttamassa kotitöissä ja ruuan laitossa. Pojat saavat viettää vapaa-aikansa vapaammin. Pojat tekivät kevyesti arabialaisen perään flikkejä tai jopa takaperinvolttin. Tytöille oli vaikeaa hahmottaa jo kuperkeikkaa. Ryhmää oli yksinään aika vaikea pitää kasassa, koska ero lapsien välillä oli niin suuri. Itseä hirvitti laittaa poikia tekemään volttejaan maakentällä. Silmissä näki vain kuinka alastulot ei aivan onnistuneetkaan. Pojat eivät kuitenkaan tuntuneet olevan moksiskaan pienistä kolhuista. Ottivat vaan vauhtia ja ponnistelivat lautojen päältä tehden kierrevolttejaan. Tyttöjä yritin kannustaa parhaani mukaan vaikka välillä tuntuikin, että pojat yrittivät heitä vähätellä. Kielestä tuli tosiaan ajoittain ongelma, koska itse en pysty enää monia liikkeitä konkreettisesti näyttämään. Itse en ole kauhean innokas kokeilemaan tuuriani niiden epäonnistuneiden alastulojen kanssa. Sitä kun ei enää taivu aivan samalla tavalla kuin omilla voimisteluvuosillani.

Välineiden puutteessa harjoitukset koostuivat pääosiltaan juoksu, ponnistus,- ja tasapainoharjoituksiin. Välineiden puute taitaa silti olla suurempi ongelma itselle kuin lapsille. Sateen aikana jäi myös harjoitukset väliin, koska paikalla ei ole mitään suojaa ja maa muuttuu mudaksi. Heillä on tuntunut kuitenkin olevan hauskaa ja on ollut mukava katsella hymyileviä naamoja onnistumisien jälkeen. Suosikkeja on tainnut olla kotikärrykävely ja labaduu leikki. Labaduu on leikki jossa lauletaan ja jokainen saa vuorollaan keksiä oman liikkeen. Omalta osaltani sain naurut lapsien keksiessä hassuja liikkeitä ja nähdessään opettajan myös tekevän samoin.